Kovasti mietitään, miksi jotkut parit eroavat.. Miksei mietittäisi, miksi he menivät alunperin naimisiin? Eroon ja naimisiin menoon on monia syitä, yhtä monia, kuin on parejakin. Avioliittoa ei pitäisi solmia kovin heppoisin syin. Toki siitä pääsee eroon halutessaan, mutta miksi mennä naimisiin, jos ei halua tehdä liitosta kestävää? Ei, en sano, etteikö ero olisi jossain tapauksissa jopa paras ratkaisu, kaikkea kun ei voi tietää etukäteen.
Avioliitossa molemmat osapuolet saavat toistensa suhteen tiettyjä oikeuksia ja velvollisuuksia. Se on juridinen sopimus, joka voidaan solmia monista syistä. Toiset solmivat sen rakkaudesta, toiset järkisyistä. Avioliitto vahvistetaan vihkimällä osapuolet aviopuolisoiksi, mieheksi ja vaimoksi. Vihkimisen voi suorittaa koruttomasti maistraatissa tai sitten kirkossa. Miksei myös niin, että vihkiminen tapahtuisi maistraatissa, ja sitten liitto siunattaisiin kirkossa. Jokainen tekee sen tavallaan ja omista syistään, juuri niin, kuin parhaaksi näkee. Ei ole oikeaa eikä väärää tapaa.
Minä menen naimisiin rakkaudesta ja järkisyistä. Minä rakastan miestäni, ja hän on paras ystäväni. Rakkaus ja ystävyys eivät sulje pois toisiaan, vaan ne vahvistavat toisiaan. Haluan myös, että meidät luokitellaan toistemme lähiomaisiksi. Entä jos miehelleni sattuu jotain pahaa, ja minulle ilmoitetaan vain, jos mieheni niin pystyy sanomaan? Miltä se tuntuisi, jos en saisi olla hänen lähellään, enkä saada tietooni, mikä hänellä on? Pahalta, todella pahalta! En haluaisi sitä. Koskaan ei voi tietää, mitä tapahtuu, ja jos jotain tapahtuu, en halua jäädä kaiken ulkopuolelle siksi, että olen "vain" avopuoliso.
Avioliitto on suuri askel, jonka olen valmis ottamaan. Sitoudun siihen koko sydämelläni, ja aion tehdä kaikkeni, jotta yhteinen tulevaisuus jatkuu ikuisesti. En edes ajattele, että voisimme joskus erota, katson vain yhteiseen tulevaisuuteen luottavaisesti. Sitoudun avioliittoon, sen tuomiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Aion seistä mieheni rinnalla aina, tukea häntä kaikessa.
Niin, ja meillä on häät mielessä. Ne tulevat sitten, kun aika kuluu hieman vielä. Kyllä, suunnittelu on alkanut jo hyvällä vauhdilla, onneksi on aikaa.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti