Illuusiota?
Luulemme, että tunnemme ihmiset elämässämme, mutta olemme ajoittain niin pahasti hukassa kuin vain voi olla. Ehkä se on vain ulkokuorta, jota kosketamme päivittäin, emmekä välttämättä pääse kosketuksiin todellisuuden kanssa. Näemme sen, mitä haluamme nähdä, tunnemme sen, mitä meidän on tarkoituskin tuntea. Voimme hallita sitä, mitä toiset meistä tietävät, mutta emme sitä, mitä itse tiedämme muista. Emme voi päättää, miten muut käyttäytyvät ja mitä he meille kertovat, mutta näiden asioiden pohjalta nousee käsityksemme heistä ja heidän elämästään.
Yhtäkkiä elämä voi muuttaa suuntaansa, ja huomaat, kuinka olet sen kaiken keskellä. Seisot siinä miettimässä, mitä ja minne nyt. Ehkä olet yksin, ehkä et ole, mutta varmaa on, ettei kukaan voi täysin sinua ymmärtää. Puhut jollekulle, annat itsestäsi osan. Nyt he näkevät kilpesi alle, vaikkakin vain vähän. He miettivät, oletko muuttunut vai miksi olet erilainen kuin ennen. Ei, et sinä ole muuttunut, olet vain erilaisessa tilanteessa ja käyttäydyt sen mukaan. Illuusio sinun kiillotetusta elämästäsi särkyy muiden silmissä, ja oletkin yhtäkkiä kuin kuka tahansa kadun tallaaja; yhtä haavoittuvainen ja painit samojen ongelmien kanssa. Miksei sitä aiemmin huomattu? Piilotitko todellisen minäsi muilta?
En tiedä, kuinka paljon haluan enää peräänkuuluttaa avoimuutta ja aitoutta. Joskus totuus pelottaa, mutta sitäkin on toisaalta opittava tuijottamaan silmästä silmään. Ehkä se lyö kasvoihin, mutta voithan aina lyödä takaisin. Entä sitten, jos joskus sattuu? Se on oikeastaan tässä elämässä pakollista. Vaikka eläisit pumpulissa, jossain välissä sattuu ja lujaa. Se on karu fakta, jolle ei vain voi mitään, eikä sille pidäkään voida. Ehkä joku satuttaa sinua, mutta saattaa olla, että sinä satutat jotain toista etkä edes huomaa sitä. Jos olet aina avoin ja aito, on täysin mahdotonta olla ottamatta ja antamatta iskuja. Totu siihen. Jälkeenpäin voi vain todeta, että jotkut asiat ovat väistämättömiä.
Ota elämä vastaan sellaisena kuin se tulee. Niin, tai voithan yrittää myös muuttaa sitä. Itse sinä päätät, mitä teet ja mitä itsestäsi annat muille. Päätöksesi kuljettaa sinua eteenpäin, nauti siitä. On se sitten todellisuutta tai illuusiota todellisuudesta, hengitä sitä.
Yhtäkkiä elämä voi muuttaa suuntaansa, ja huomaat, kuinka olet sen kaiken keskellä. Seisot siinä miettimässä, mitä ja minne nyt. Ehkä olet yksin, ehkä et ole, mutta varmaa on, ettei kukaan voi täysin sinua ymmärtää. Puhut jollekulle, annat itsestäsi osan. Nyt he näkevät kilpesi alle, vaikkakin vain vähän. He miettivät, oletko muuttunut vai miksi olet erilainen kuin ennen. Ei, et sinä ole muuttunut, olet vain erilaisessa tilanteessa ja käyttäydyt sen mukaan. Illuusio sinun kiillotetusta elämästäsi särkyy muiden silmissä, ja oletkin yhtäkkiä kuin kuka tahansa kadun tallaaja; yhtä haavoittuvainen ja painit samojen ongelmien kanssa. Miksei sitä aiemmin huomattu? Piilotitko todellisen minäsi muilta?
En tiedä, kuinka paljon haluan enää peräänkuuluttaa avoimuutta ja aitoutta. Joskus totuus pelottaa, mutta sitäkin on toisaalta opittava tuijottamaan silmästä silmään. Ehkä se lyö kasvoihin, mutta voithan aina lyödä takaisin. Entä sitten, jos joskus sattuu? Se on oikeastaan tässä elämässä pakollista. Vaikka eläisit pumpulissa, jossain välissä sattuu ja lujaa. Se on karu fakta, jolle ei vain voi mitään, eikä sille pidäkään voida. Ehkä joku satuttaa sinua, mutta saattaa olla, että sinä satutat jotain toista etkä edes huomaa sitä. Jos olet aina avoin ja aito, on täysin mahdotonta olla ottamatta ja antamatta iskuja. Totu siihen. Jälkeenpäin voi vain todeta, että jotkut asiat ovat väistämättömiä.
Ota elämä vastaan sellaisena kuin se tulee. Niin, tai voithan yrittää myös muuttaa sitä. Itse sinä päätät, mitä teet ja mitä itsestäsi annat muille. Päätöksesi kuljettaa sinua eteenpäin, nauti siitä. On se sitten todellisuutta tai illuusiota todellisuudesta, hengitä sitä.
Ihana <3 kiitos kun liityit lukijakseni, muuten en olisi välttämättä löytänyt tätä ihanuutta. Sinun blogiasi. Kaunista, ja vahvaa tekstiä, joka on täyttä totta.
VastaaPoistaSaat minusta uuden lukijan.