Kolme pientä sanaa täynnä merkitystä
"Minä rakastan sinua", sanat, joita on vaikea lausua ja mahdotonta unohtaa. Joskus tuntuu, että osa ihmisistä sanoo tuon lauseen liian heppoisin perustein, heti ja helposti. Minulle on suuri kynnys lausua nuo sanat julki, koska silloin asiat tietyllä tapaa muuttuvat. Tunteet ovatkin jo syviä, eikä siitä ole oikeastaan enää paluuta. Miksihän pitäisikään olla, eikö kaikki ole hyvin näin?
Rakkaus on yksi vahvimmista tunteista, joita ihmisellä on. Se on jotain niin suurta ja kaunista, että sille ei löydy vertaista. Sitä ei voi kuvailla mitenkään, sen vain tuntee, jos tuntee. Kyllä sen huomaa, kun se osuu kohdalle, tai sitten on sokea. Ihastumisesta rakastumiseen on pitkä tie, jonka jokainen vaihe muokkaa tunteita suuntaansa. Ihastuminen syvenee rakkaudeksi, jos se on tarkoitettu tapahtuvaksi. Ei pidä sekoittaa ihastumista ja rakastumista toisiinsa ja lausua sanoja, joita ei tarkoita. Kukaan ei halua, että tuo lause perutaan, mutta julma totuushan on toisaalta myös se, että rakkauskin voi hiipua, kadota hiljalleen. Tässä tapauksessa näin ei saa käydä, eikä käykään.
Kun lausuu sanat "minä rakastan sinua", tietyllä tavalla odottaa myös kuulevansa ne itse toisen sanomana. Aina se ei tapahdu, koska ihmisillä kehittyy tunteet eri tahtiin. Toisaalta pelottaa, jos ei kuule niitä sanoja itse, mutta miksi pitäisi aina pelätä? Toisen tunteet eivät vain vielä ole siinä pisteessä, ja ehkä hyvä niin. Kaiken ei tarvitse olla musta-valkoista, mutta jos olisi edes sini-punaista niin voisi ymmärtää kaiken taas paremmin.
Kolme pientä sanaa, mutta suuri merkitys. Rakastan, enkä haluaisikaan muuta.
Rakkaus on yksi vahvimmista tunteista, joita ihmisellä on. Se on jotain niin suurta ja kaunista, että sille ei löydy vertaista. Sitä ei voi kuvailla mitenkään, sen vain tuntee, jos tuntee. Kyllä sen huomaa, kun se osuu kohdalle, tai sitten on sokea. Ihastumisesta rakastumiseen on pitkä tie, jonka jokainen vaihe muokkaa tunteita suuntaansa. Ihastuminen syvenee rakkaudeksi, jos se on tarkoitettu tapahtuvaksi. Ei pidä sekoittaa ihastumista ja rakastumista toisiinsa ja lausua sanoja, joita ei tarkoita. Kukaan ei halua, että tuo lause perutaan, mutta julma totuushan on toisaalta myös se, että rakkauskin voi hiipua, kadota hiljalleen. Tässä tapauksessa näin ei saa käydä, eikä käykään.
Kun lausuu sanat "minä rakastan sinua", tietyllä tavalla odottaa myös kuulevansa ne itse toisen sanomana. Aina se ei tapahdu, koska ihmisillä kehittyy tunteet eri tahtiin. Toisaalta pelottaa, jos ei kuule niitä sanoja itse, mutta miksi pitäisi aina pelätä? Toisen tunteet eivät vain vielä ole siinä pisteessä, ja ehkä hyvä niin. Kaiken ei tarvitse olla musta-valkoista, mutta jos olisi edes sini-punaista niin voisi ymmärtää kaiken taas paremmin.
Kolme pientä sanaa, mutta suuri merkitys. Rakastan, enkä haluaisikaan muuta.
Kommentit
Lähetä kommentti