Hiljainen tai epäsuora pyyntö

Jos esittää hiljaisen pyynnön, mitä tapahtuu? Entä jos esittää epäsuoran pyynnön, miten käy? Hyvin, huonosti vai hyvin huonosti?

Hiljainen ja epäsuora pyyntö ovat naamioituja pyyntöjä, joissa kuitenkin selkeästi kerrotaan, mitä halutaan. Ne eivät ole vaatimuksia tai pakotuksia, vaan naamioituja pyyntöjä asioiden kulkuun liittyen tai niiden muuttamiseksi. Tosiasiassa näitä ei aina huomaa, mutta jos toisen ihmisen tuntee, pitäisi osata lukea epäsuoratkin pyynnnöt niin sanotusti rivien välistä. Jos ei koskaan havaitse kuin pinnallisuuden, jotain on pielessä. Ehkä silloin ajatellaan vain itseään tai halutaan vain olla havaitsematta, jotta voisi tehdä juuri niin kuin itse haluaa. Ajattelemattomuutta vai itsensä etusijalle asettamista?

Miksi ei voi tehdä suoraa pyyntöä? Siksikö, että sen esittämistä pelätään?

Epäsuora pyyntö on helppo toteuttaa, mutta ei helppoa muotoilla joka tilanteeseen. Miten sen muotoilisi, jotta toiselle jäisi valinnanvaraa.. Miten sen keksisi, jotta ei osoittaisi suoranaista pyyntöä tällä kertaa.. Ehkä suurin syy siihen, miksi epäsuora pyyntö toteutetaan on juuri se, että tietyllä tavalla pitää päästä testaamaan toista. Kokeilla, minkä vaihtoehdon toinen valitsee ja kuinka hyvin hän ymmärtää, mitä epäsuoralla pyynnöllä lopulta haetaan. Ainainen testaaminen ei kuitenkaan ole hyväksi, ei siinäkään ole mitään järkeä.

On kolme vaihtoehtoa, mitä tapahtuu, kun esitetään hiljainen tai epäsuora pyyntö. Voi käydä hyvin, huonosti tai edellä mainitut yhdessä, eli hyvin huonosti. Kaikki on kiinni siitä, miten hyvin toinen ymmärtää asiasi.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puuttuva palanen

Vääristyneitä katseita

”I am titanium”