Näen - näetkö sinä?
Entä jos näen sinun läpi? Näen sen kaiken, mitä yrität piilottaa? Juoksetko pakoon, vai uskallatko paljastaa itsestäsi asioita? Luuletko, etten näkisi katseesta, ilmeistä ja eleistä, mitä ajattelet? Ehkä et usko siihen, mutta näen enemmän kuin luuletkaan, ehkä enemmän kuin haluaisit minun näkevän. Et pysty piilottamaan kaikkea, miksi siis edes yrittäisit? Turhaa, mutta voithan aina koittaa niin sanotusti suojella itseäsi. Entä sitten, jos epäonnistut, mitä teet? Uskallatko avautua, vai vieläkö pitäisit itseäsi suljettuna?
Ajatukset ovat jokaisen omia tuotoksia, jokaisen omia mielikuvia ja mielipiteitäkin. Niitä kaikkia ei vain lausuta ääneen, eikä aivan kaikkea tarvitsekaan. Oletko kuitenkaan koskaan miettinyt, miten paljon paljastat vain olemalla? Katsomalla, ilmehtimällä ja elehtimällä. Pieniä asioita, pieniä liikahduksia. Jos siihen lisätään vielä muutama sana tai lause, niin silloin on entistä helpompaa päästä ajatukseen kiinni. Ehkä. Ei se tietenkään aina toimi, mikään ei ole aivan sataprosenttisen varma keino. Ei missään.
Entä jos näen suoraan sisimpääsi, ja oletkin sieltä samanlainen kuin minä? Ymmärrätkö sitten, mitä tarkoitan? Oletko sama ihminen, vai muututko sinä? Ei, ihminen ei koskaan täysin muutu. Omaa reagointia ja tilannehallintaa voi oppia, mutta kaikkea ei voi muuttaa. Tapoja voi jättää pois, voi oppia elämään asioiden kanssa, mutta sisältä olet kuitenkin aina sinä. Moraali kehittyy, itsetuntemus lisääntyy, se muuttaa sinua kyllä, mutta tietyt asiat eivät koskaan katoa. Ei niiden tarvitsekaan, nehän määrittävät kuka ja mikä sinä todella olet. Et ole enää se sama ihminen kuin olit vuosi sitten, mutta kuitenkin olet. Selkeää? Ei aina.
Näetkö sinä, mitä minä näen? Huomaatko ne kaavat, ne tietyt asiat, jotka tekevät sinusta sinun? Havaitsetko, miten olet kasvanut, mutta edelleen pysynyt samana? Olet jättänyt oven ulkopuolelle asioita, jotka sinne kuuluvat, mutta edelleen ne ehkä sinuun vaikuttavat. Ulkopuolelta on helppoa havaita asioita, asioiden oikean laidan. Senkin, millainen oikeasti olet.
Ajatukset ovat jokaisen omia tuotoksia, jokaisen omia mielikuvia ja mielipiteitäkin. Niitä kaikkia ei vain lausuta ääneen, eikä aivan kaikkea tarvitsekaan. Oletko kuitenkaan koskaan miettinyt, miten paljon paljastat vain olemalla? Katsomalla, ilmehtimällä ja elehtimällä. Pieniä asioita, pieniä liikahduksia. Jos siihen lisätään vielä muutama sana tai lause, niin silloin on entistä helpompaa päästä ajatukseen kiinni. Ehkä. Ei se tietenkään aina toimi, mikään ei ole aivan sataprosenttisen varma keino. Ei missään.
Entä jos näen suoraan sisimpääsi, ja oletkin sieltä samanlainen kuin minä? Ymmärrätkö sitten, mitä tarkoitan? Oletko sama ihminen, vai muututko sinä? Ei, ihminen ei koskaan täysin muutu. Omaa reagointia ja tilannehallintaa voi oppia, mutta kaikkea ei voi muuttaa. Tapoja voi jättää pois, voi oppia elämään asioiden kanssa, mutta sisältä olet kuitenkin aina sinä. Moraali kehittyy, itsetuntemus lisääntyy, se muuttaa sinua kyllä, mutta tietyt asiat eivät koskaan katoa. Ei niiden tarvitsekaan, nehän määrittävät kuka ja mikä sinä todella olet. Et ole enää se sama ihminen kuin olit vuosi sitten, mutta kuitenkin olet. Selkeää? Ei aina.
Näetkö sinä, mitä minä näen? Huomaatko ne kaavat, ne tietyt asiat, jotka tekevät sinusta sinun? Havaitsetko, miten olet kasvanut, mutta edelleen pysynyt samana? Olet jättänyt oven ulkopuolelle asioita, jotka sinne kuuluvat, mutta edelleen ne ehkä sinuun vaikuttavat. Ulkopuolelta on helppoa havaita asioita, asioiden oikean laidan. Senkin, millainen oikeasti olet.
Kommentit
Lähetä kommentti