Vihollinen ja rakastaja vastakkain - aika.
Aika voi olla vihollinen. Se ei aina ole otollinen, ei aina anna armoa eikä anteeksi. Aika voi olla rakastaja. Antaa kaiken, minkä haluat. Antaa armoa ja anteeksi asioita. Kaksiteräinen miekka, vastakkain asettelu vihan ja rakkauden välillä.
Miksi sanotaan, että asiat tapahtuu ajan kanssa? Entä jos ne eivät tapahdukaan? Entä jos aika onkin väärä tietyille asioille? Aika ei katso paikkaa, se ei katso kuin itseään. Narsistista ja itserakasta. Se katsoo itseään peiliin, eikä näe edes ympäristöään. Se päättää asioista juuri niin kuin itse tahtoo. Kysymättä muilta. Reilua?
Aika - käsite, jota vihataan ja rakastetaan. Aika ei riitä, ei edes ne 24 tuntia vuorokaudessa, joista joskus aiemmin olen jo kirjoittanut. Aika riittää, ne 24 tuntia voi käyttää hyvin tai huonosti. Entä sitten, kun niitä tunteja kertyy ja kertyy? On hetkiä, kun tunnit, vuorokaudet, viikot, kuukaudet ja vuodet käytetään hyvin ja aika on puolella. Mutta kääntöpuolena on se, kun mikään ei toimi. Ei saa aikaa puolelleen, ei millään. Kaikki kuivuu kasaan. Aika ei olekaan suopea.
On monia asioita, jotka jää kokematta, kun aika ei ole ollut oikea niille asioille. On asioita, jotka kokee juuri sen takia, että aika on ollut niille otollinen. Jälkikäteen välillä tuntuu, että kunpa aika olisi aina ollut oikea. Mutta jos se olisi ollut, missä nyt oltaisiin? Ei ainakaan tässä ja nyt. Olisi eri elämä, eri asiat ympärillä. Ehkä se on hyväkin, ettei aina aika ole otollinen. Kun se ei ole, se tuo mukanaan jotain uutta ja hyvää. Ehkä parempaa.
Ajan kanssa aikaa oppii ymmärtämään. Oppii sen salat, pääsee sisälle sen narsistisuuden ja itserakkauden maailmaan. Ottaako se mukaansa kohtalon, vai toimiiko se aivan yksin? Unohtaako se muiden vaikuttajien vallan, vai puskeeko se läpi harmaan kiven aivan kuten haluaa? Aivan sama miten asia on, sillä kun sitä oppii ymmärtämään, voi olla varma, että kohta sitä taas ei ymmärrä. Se aloittaa taas uudet jäljet ja hävittää vanhat. Taas voisi kysyä, onko se reilua, mutta ei se hyödytä. Ei aika vastaa.
Entä kun aika kuluu? Voiko aika oikesti kulua puhki? Voiko se hajota, jättäen jälkeensä tyhjyyden? Määrittelemättömyyttä ja orpoutta.
Miksi sanotaan, että asiat tapahtuu ajan kanssa? Entä jos ne eivät tapahdukaan? Entä jos aika onkin väärä tietyille asioille? Aika ei katso paikkaa, se ei katso kuin itseään. Narsistista ja itserakasta. Se katsoo itseään peiliin, eikä näe edes ympäristöään. Se päättää asioista juuri niin kuin itse tahtoo. Kysymättä muilta. Reilua?
Aika - käsite, jota vihataan ja rakastetaan. Aika ei riitä, ei edes ne 24 tuntia vuorokaudessa, joista joskus aiemmin olen jo kirjoittanut. Aika riittää, ne 24 tuntia voi käyttää hyvin tai huonosti. Entä sitten, kun niitä tunteja kertyy ja kertyy? On hetkiä, kun tunnit, vuorokaudet, viikot, kuukaudet ja vuodet käytetään hyvin ja aika on puolella. Mutta kääntöpuolena on se, kun mikään ei toimi. Ei saa aikaa puolelleen, ei millään. Kaikki kuivuu kasaan. Aika ei olekaan suopea.
On monia asioita, jotka jää kokematta, kun aika ei ole ollut oikea niille asioille. On asioita, jotka kokee juuri sen takia, että aika on ollut niille otollinen. Jälkikäteen välillä tuntuu, että kunpa aika olisi aina ollut oikea. Mutta jos se olisi ollut, missä nyt oltaisiin? Ei ainakaan tässä ja nyt. Olisi eri elämä, eri asiat ympärillä. Ehkä se on hyväkin, ettei aina aika ole otollinen. Kun se ei ole, se tuo mukanaan jotain uutta ja hyvää. Ehkä parempaa.
Ajan kanssa aikaa oppii ymmärtämään. Oppii sen salat, pääsee sisälle sen narsistisuuden ja itserakkauden maailmaan. Ottaako se mukaansa kohtalon, vai toimiiko se aivan yksin? Unohtaako se muiden vaikuttajien vallan, vai puskeeko se läpi harmaan kiven aivan kuten haluaa? Aivan sama miten asia on, sillä kun sitä oppii ymmärtämään, voi olla varma, että kohta sitä taas ei ymmärrä. Se aloittaa taas uudet jäljet ja hävittää vanhat. Taas voisi kysyä, onko se reilua, mutta ei se hyödytä. Ei aika vastaa.
Entä kun aika kuluu? Voiko aika oikesti kulua puhki? Voiko se hajota, jättäen jälkeensä tyhjyyden? Määrittelemättömyyttä ja orpoutta.
Kommentit
Lähetä kommentti