Just the way it is..
Onko nyt se hetki, kun kaikki asettuu paikoilleen? Kun elämä tasoittuu, löytää omat turvalliset polkunsa ja kulkee omalla painollaan. Onko nyt se vaihe, kun tuska ja kipu voivat vihdoin väistyä ja kykenee vähitellen olla onnellinen?
Joskus elämän polut kuljettavat outoja reittejä, liian outoja. Tulee vastaan mieletöntä onnea, jota seuraa niin pistävä kipu, että hengittäminenkin sattuu. Kohdalle osuu ihmisiä, joihin luottaminen kostautuu ajan mittaan, ja alkaa vain kaduttaa kaikki. Eniten kaduttaa kaikki -hetket painavat päälle, murskaavat ja repivät rikki luottamuksen, uskon ja toivon.
Entä kun osuu kohdalle jotain sellaista, mitä ei olisi koskaan odottanut osuvan? Sellaista, mikä on ollut joskus haaveissa, mutta ei ole sitä pidemmälle edennyt? Entä jos ei uskallakaan heittäytyä, vaan odottaa kuitenkin jonkinlaista iskua palleaan? Miten toimia, kun toinen puoli haluaa suojella itseään, ja toinen heittäytyä ja antaa mennä?
Kaikki voisi asettua paikoilleen. Kaikki voisi mennä hyvin, kun vaan osaisi elää hetkessä. Kun vaan oppisi olemaan onnellinen siitä, mitä sillä hetkellä on.
Joskus elämän polut kuljettavat outoja reittejä, liian outoja. Tulee vastaan mieletöntä onnea, jota seuraa niin pistävä kipu, että hengittäminenkin sattuu. Kohdalle osuu ihmisiä, joihin luottaminen kostautuu ajan mittaan, ja alkaa vain kaduttaa kaikki. Eniten kaduttaa kaikki -hetket painavat päälle, murskaavat ja repivät rikki luottamuksen, uskon ja toivon.
Entä kun osuu kohdalle jotain sellaista, mitä ei olisi koskaan odottanut osuvan? Sellaista, mikä on ollut joskus haaveissa, mutta ei ole sitä pidemmälle edennyt? Entä jos ei uskallakaan heittäytyä, vaan odottaa kuitenkin jonkinlaista iskua palleaan? Miten toimia, kun toinen puoli haluaa suojella itseään, ja toinen heittäytyä ja antaa mennä?
Kaikki voisi asettua paikoilleen. Kaikki voisi mennä hyvin, kun vaan osaisi elää hetkessä. Kun vaan oppisi olemaan onnellinen siitä, mitä sillä hetkellä on.
Kommentit
Lähetä kommentti