Tulta ja jäätä?
Toinen on tulta, toinen jäätä.
Vastakohdat täydentävät toisiaan. Tai ainakin niin sanotaan. Mutta mistä sen tietää, että toinen todella on vastakohta itselleen? Mitkä asiat määrittävät vastakohtaisuuden ja mitkä voi jättää huomiotta? Se on nimittäin varmaa, että joissain asioissa ollaan vastakohtia ja joissain aivan samanlaisia. Kaikkihan on kiinni siitä, miten asiaa katsotaan ja miltä kannalta. Mitä otetaan huomioon ja mitä ei lasketa mukaan.
Pitäisikö huomioon ottaa vain hallitsevat luonteenpiirteet? Kuten että toinen on sosiaalinen ja toinen erakoituva. Toinen äkkipikainen ja toinen taas kestää hermostumatta maailman ääriin. Tätäkö sillä tarkoitetaan? Tätä niin sanottua horoskooppimaista toisen ihmisen luonnehdintaa. Sitä, millainen ihminen on käytökseltään toisia ihmisiä ja itseään kohtaan. Sitä, millainen ihmisen perustoiminta on.
Jos mukaan otetaan suhtautuminen eri asioihin, niin siinä tapauksessa menetetään nopeasti vastakohtaisuus. Moraalin ja eettisyyden pitäisi kuitenkin olla suhteellisen samoja, koska muuten vastakohdat hajottavat toisensa täydentämisen sijaan. Vai kuinka monen mielestä suhde, jossa ei ole ollenkaan mitään rajoja, on toimiva? Toimiiko se, jos molemmat juoksevat aidan toiselle puolelle kokeilemaan, onko ruoho vihreämpää? ..niin, sitähän minäkin.
Toinen on tulta ja toinen jäätä. Vastakohdat. Toinen kuuma ja toinen kylmä. Kun ne yhdistää, siitä tulee sopivan lämmin. Kyllä, minä uskon siihen, että vastakohdat täydentävät toisiaan. Tiettyyn pisteeseen saakka. Pitää vain määrittää rajat.
Vastakohdat täydentävät toisiaan. Tai ainakin niin sanotaan. Mutta mistä sen tietää, että toinen todella on vastakohta itselleen? Mitkä asiat määrittävät vastakohtaisuuden ja mitkä voi jättää huomiotta? Se on nimittäin varmaa, että joissain asioissa ollaan vastakohtia ja joissain aivan samanlaisia. Kaikkihan on kiinni siitä, miten asiaa katsotaan ja miltä kannalta. Mitä otetaan huomioon ja mitä ei lasketa mukaan.
Pitäisikö huomioon ottaa vain hallitsevat luonteenpiirteet? Kuten että toinen on sosiaalinen ja toinen erakoituva. Toinen äkkipikainen ja toinen taas kestää hermostumatta maailman ääriin. Tätäkö sillä tarkoitetaan? Tätä niin sanottua horoskooppimaista toisen ihmisen luonnehdintaa. Sitä, millainen ihminen on käytökseltään toisia ihmisiä ja itseään kohtaan. Sitä, millainen ihmisen perustoiminta on.
Jos mukaan otetaan suhtautuminen eri asioihin, niin siinä tapauksessa menetetään nopeasti vastakohtaisuus. Moraalin ja eettisyyden pitäisi kuitenkin olla suhteellisen samoja, koska muuten vastakohdat hajottavat toisensa täydentämisen sijaan. Vai kuinka monen mielestä suhde, jossa ei ole ollenkaan mitään rajoja, on toimiva? Toimiiko se, jos molemmat juoksevat aidan toiselle puolelle kokeilemaan, onko ruoho vihreämpää? ..niin, sitähän minäkin.
Toinen on tulta ja toinen jäätä. Vastakohdat. Toinen kuuma ja toinen kylmä. Kun ne yhdistää, siitä tulee sopivan lämmin. Kyllä, minä uskon siihen, että vastakohdat täydentävät toisiaan. Tiettyyn pisteeseen saakka. Pitää vain määrittää rajat.
Kommentit
Lähetä kommentti