Huollathan autoakin, entä parisuhdetta?

Mitä sinä teet parantaaksesi suhdettanne? Hoidatteko te parisuhdetta, vai annatteko aikanne ja energianne työlle, harrastuksille ja omalle vapaa-ajalle? Kulutatteko päivät tai illat koneen, tabletin tai puhelimen näyttöä tujottaen ja vain murahtelette toisillenne?

Parisuhde tarvitsee aikuisten aikaa. Se vaatii huoltoa, kuten autotkin. Rikkinäisellä autolla ei ole turvallista, joissain tapauksissa ei edes mahdollista, ajaa. Sama pätee parisuhteeseen.

Puhe, avoimuus ja toisen huomiointi korostuvat entisestään, jos yhteistä aikaa on vähän. Silloin kaikki kura ei kasaannu siihen hetkeen, kun sitä yhteistä aikaa on enemmän. Jos jokin hiertää, siitä on hyvä päästä heti avoimesti sanomaan, jotta se ei kasva kaikessa hiljaisuudessaan räjähdysalttiiksi pommiksi.

Hyvässä suhteessa puolisot tuntevat toisensa. Jos asioista ei puhu, edes niistä arkipäivän puheenaiheista, miten voi toisen ajatusmaailmaa tuntea? Millä voi tietää, mitä toiselle kuuluu ja miten hän jaksaa, jos ei puhuta kuin säästä tai ruokalistasta? Toki puoliso on edelleen se sama ihminen kuin ennenkin, mutta pitää muistaa, että jos tulee elämänmuutoksia, ne todennäköisesti muokkaavat ihmistä. Jos lakaisee puhumisen maton alle, voi jäädä oleellista jakamatta.

Kiireisenkin elämäntavan keskellä pitää kaivaa aikaa suhteelle, jotta se voi hyvin. Tunteiden jakaminen, niistä kertominen ja ajatusten vaihto parantaa keskinäistä ymmärrystä. Eikä sitä saa aliarvioida. Missään tilanteessa. Kun toisen ajatuksenjuoksusta on kartalla, se luo turvallista oloa kummallekin suhteen osapuolelle. Vai voitko väittää vastaan, ettei esimerkiksi lause "anteeksi, että olen ollut kireä, se johtuu täysin työstressistä" tunnu helpottavalta viikon mökötysjakson jälkeen?

Kyllä, parisuhteessakin on huonot päivänsä. Se ei tarkoita sitä, että kaikki on hajoamassa käsiin eikä niitä tarvitse pelätä. Hyvässä suhteessa huonoistakin päivistä selviää, ja ne jopa vahvistavat suhdetta entisestään. Mutta varmaa on, että ilman säännöllistä huoltoa moottori leviää käsiin, ja silloin on jo isompi työ kasata se takaisin kokoon.