Häivähdyksiä tulosten takaa
En muista, olenko kertonut teille, mitä työtä olen tehnyt kahden vuoden ajan. Jos en ole, niin kerron nyt; olen kiinteistönvälittäjä. Teen sitä työtä, joka tv-sarjoissa näyttää täydeltä glamourilta; skumppapulloja ja jahti-ajeluja. Jokaiselta asiakaskäynniltä saa toimeksiannon, jokainen yksityis- tai yleisnäyttö johtaa kauppaan. Ei, sitä tämä työ ei todellakaan ole, eikä sen ole tarkoituskaan olla.
Joskus tuntuu, että tämä ei ole vain työntekoa. Tämä on elämäntapa. Joskus sanon jopa, että tämä on harrastus tai hyväntekeväisyyttä. Leikilläni. Tosin, joinain päivinä siinäkin on häivähdys totuutta.
En aio kertoa teille, miten paljon välittäjät tekevät töitä ja millä palkalla. Jokainen voi muodostaa itse siitä oman mielikuvansa. Aion ennemmin kyseenalaistaa sen, onko välittäjä huono, jos tämä osaa ja uskaltaa viettää myös vapaa-aikaa. Kuitenkin jokainen välittäjä on yksilö, ja jokaisella on eri elämäntilanne, jonka mukaan tehdään töitä. Loppupeleissähän sen pitäisi ratkaista, mitä asiakkailleen lupaa. Eikö?
Sanotaan, että kauppa on se, mikä kannattaa. Mutta onko siinä järkeä tehdä vain kauppaa, kun voisi tehdä kauppaa JA nauttia sen tuloksista? Tai siinä, että tekee vain kauppaa unohtaen, että on läheisiä, jotka myös kaipaavat sinua? Tuloksista ei ole enää iloa, jos ei ole ketään, joiden kanssa sen voi jakaa. Vähitellen kaikki katoaa ympäriltä, jos tuijottaa vain lukuja. Jäljelle jää kuoret. Jää vain se, että pankkitilin saldo, mahdollisesti, kasvaa. Siinä kaikki, ei muuta.
Sanotaan, että huomenna voi olla myöhäistä. Niin voi, sekä kaupallisesti että yksityiselämässä. On vain kysymys siitä, kumman asetat edelle vai voitko tehdä kompromisseja. Itse pidän kiinni siitä, että jos asiakkaalle lupaan jotain, pidän siitä kiinni. Hoidan asiat siten, kun ne tehokkaimmin voi hoitaa. Jos yksityiselämässä on jotain sovittuna, niin silloin yksinkertaisesti aikataulutetaan asiat siten, että molempiin asioihin on aikaa!
Huono välittäjä ei mielestäni ole se, joka ottaa aikaa itselleenkin. Huono välittäjä on se, joka ei ole rehellinen toimeksiantajaansa kohtaan, ei puheissaan eikä teoissaan. Voisin väittää, että hyvä välittäjä osaa olla tehokas juuri sinä aikana, kun on töitä, ja taas jaksaa nauttia työnteosta nautittuaan tuloksista! Tuloksistakin nauttii paljon enemmän silloin, kun tietää toimineensa sekä asiakkaitaan että itseään kohtaan fiksussa tasapainossa. Ottaa sen oman aikansa, lepää kun on tarve. Tekee töitä, kun niitä on, mutta kuuntelee samalla itseään.
Tasapaino. Siinä se kaikki on.
Joskus tuntuu, että tämä ei ole vain työntekoa. Tämä on elämäntapa. Joskus sanon jopa, että tämä on harrastus tai hyväntekeväisyyttä. Leikilläni. Tosin, joinain päivinä siinäkin on häivähdys totuutta.
En aio kertoa teille, miten paljon välittäjät tekevät töitä ja millä palkalla. Jokainen voi muodostaa itse siitä oman mielikuvansa. Aion ennemmin kyseenalaistaa sen, onko välittäjä huono, jos tämä osaa ja uskaltaa viettää myös vapaa-aikaa. Kuitenkin jokainen välittäjä on yksilö, ja jokaisella on eri elämäntilanne, jonka mukaan tehdään töitä. Loppupeleissähän sen pitäisi ratkaista, mitä asiakkailleen lupaa. Eikö?
Sanotaan, että kauppa on se, mikä kannattaa. Mutta onko siinä järkeä tehdä vain kauppaa, kun voisi tehdä kauppaa JA nauttia sen tuloksista? Tai siinä, että tekee vain kauppaa unohtaen, että on läheisiä, jotka myös kaipaavat sinua? Tuloksista ei ole enää iloa, jos ei ole ketään, joiden kanssa sen voi jakaa. Vähitellen kaikki katoaa ympäriltä, jos tuijottaa vain lukuja. Jäljelle jää kuoret. Jää vain se, että pankkitilin saldo, mahdollisesti, kasvaa. Siinä kaikki, ei muuta.
Sanotaan, että huomenna voi olla myöhäistä. Niin voi, sekä kaupallisesti että yksityiselämässä. On vain kysymys siitä, kumman asetat edelle vai voitko tehdä kompromisseja. Itse pidän kiinni siitä, että jos asiakkaalle lupaan jotain, pidän siitä kiinni. Hoidan asiat siten, kun ne tehokkaimmin voi hoitaa. Jos yksityiselämässä on jotain sovittuna, niin silloin yksinkertaisesti aikataulutetaan asiat siten, että molempiin asioihin on aikaa!
Huono välittäjä ei mielestäni ole se, joka ottaa aikaa itselleenkin. Huono välittäjä on se, joka ei ole rehellinen toimeksiantajaansa kohtaan, ei puheissaan eikä teoissaan. Voisin väittää, että hyvä välittäjä osaa olla tehokas juuri sinä aikana, kun on töitä, ja taas jaksaa nauttia työnteosta nautittuaan tuloksista! Tuloksistakin nauttii paljon enemmän silloin, kun tietää toimineensa sekä asiakkaitaan että itseään kohtaan fiksussa tasapainossa. Ottaa sen oman aikansa, lepää kun on tarve. Tekee töitä, kun niitä on, mutta kuuntelee samalla itseään.
Tasapaino. Siinä se kaikki on.
Kommentit
Lähetä kommentti