Rakastatko sinäkin aavetta?

Jokaisella meistä on usko. Usko siihen, että asioilla on merkitys. 

Jokaisella meistä on toivo. Toivo paremmasta huomisesta. Toivo siitä, että kaikki menee hyvin. 

Jokaisella meillä on rakkaus. Rakkaus itseään ja muita kohtaan. 

Elämässä tulee tilanteita, joissa joutuu punnitsemaan asioita. Joutuu ottamaan omaa tilaa ja aikaa. Omaa rauhaa, jossa voi uskoa, toivoa ja rakastaa. Jokaiselle tulee niitä tilanteita, joita ei voi edes etukäteen aavistaa, joihin ei ole valmista toimintamallia. Niitä hetkiä, kun joutuu todenteolla pyörittämään päässä olevia rattaita, vaikka ne tuntuisivatkin lyövän tyhjää. 

Olen törmännyt tilanteeseen, jossa väistämättä tulee mieleen, rakastaako joku aavetta. Tiedättekö, jollain tavalla sellaista ihmistä, jota ei ole vielä olemassa tai jos on, niin ei suoranaisesti. Joskus tämä aave on prinssi/prinsessa täydellinen, joka onkin muuttunut prinssi/prinsessa kylmäveriseksi. Silloin jää jäljelle toivo, mahdollisesti myös usko, että hän voisi vielä muuttua takaisin. Joskus tämä aave on jotain, mitä ei oikeasti ole olemassakaan, mutta on toivo ja usko, että hän löytyy! 

Miksi puhun aaveesta? Siksi. Juuri sen takia, että aaveethan eivät ole todellisia. Aaveet voivat myös jotain, mitä joskus oli, mutta ei ole enää. Toki ne voivat olla myös sitä, mitä toivot ja oletat jonkun olevan, muttet tiedä etukäteen, kuinka lähelle totuutta osuit. 

Aavetta ei voi rakastaa ikuisesti. Joskus on luovuttava uskosta. Joskus on laskettava irti toivosta ja elettävä realistisesti. Aaveen rakastaminen voi tuhota jotain, mitä et ehkä olisikaan lopulta halunnut menettää. Kuinka paljon voit antaa itsestäsi ilman, että menetät siinä osan itsestäsi? Uskostasi. Toivostasi. Kaikesta, mitä sinulla on. 

Joskus on osattava laittaa kaikki vaakakuppiin. On oltava itsekäs. On osattava elää itselle eikä vain aaveelle. Loputtomiin ei meistä kukaan jaksa rakastaa sitä, mitä ei todellisuudessa olekaan läsnä. On osattava ja uskallettava tehdä päätöksiä, jotka lopulta karkottavat aaveet tai tekevät niistä aitoja ja oikeita ihmisiä. 

Rakastatko sinä aavetta? Entä jos itse oletkin aave jollekin muulle?