Eri polkujen tallaajia
Jokainen tekee tyylillään, jokainen tietää itse, miten asiansa hoitaa ja miten elämänsä elää. En tuomitse, jos jotkut tekevät niin tai näin, mutta ainahan minä voin miettiä ja ihmetellä, miksi ja miten, missä ja milloin. Aina voin miettiä syitä, vaikka asia ei minuun liittyisikään. Se ei tarkoita, että puuttuisin toisten asioihin, jos niitä omassa päässäni pyörittelen. Jos ei koskaan mieti, miksi jotkut tekevät niin kuin tekevät, onko aidosti ja oikeasti kiinnostunut lähimmäisistään? Missä vaiheessa ja missä tilanteessa on hyvä mennä naimisiin? Entä, jos tilanne on, että ette asu yhdessä ja näette vain viikonloppuisin, jos toinen haluaa tai pystyy tai jaksaa? Millainen suhde on, jos ei asuta yhdessä? Arki on repaleista, ei ole sitä yhteistä aikaa kuten yhdessä asuvilla. Onko tällöin suhde henkisestikään sillä tasolla, että voi lupautua toiselle koko loppuelämäksi? Mistä voi tosissaan tietää, että suhde toimii? Eihän suhteen laadulle, sen toimivuudelle ja arjen sujumiselle voi olla va...